top of page

Leikkaukset uhkaavat kuulovammaisten ja viittomakielisten henkilöiden oikeuksien toteutumista




Mediatietojen mukaan hallitus pohtii tulevassa kehysriihessä leikkauksia järjestöjen rahoitukseen. Hallitusohjelmaan sisältyy entuudestaan suunnitelma sote-järjestöjen valtionavustusten leikkaamisesta 100 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Tätä ollaan aikaistamassa jo vuodelle 2025. Leikkaukset vaikuttaisivat oleellisesti järjestöjen kykyyn toteuttaa matalan kynnyksen palveluja ja toimintaa omille kohderyhmilleen, kuten edunvalvontaa, neuvontaa, vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa. Järjestöjen tuottamat palvelut vastaavat niihin tarpeisiin, joita yksityinen tai julkinen sektori eivät kykene tuottamaan.

Suomessa arviolta joka kuudennella ihmisellä on jonkinasteinen kuulonalenema. Kuuroja ja huonokuuloisia viittomakielisiä henkilöitä on noin 3000. Kuurosokeita ja vaikeasti kuulonäkövammaisia henkilöitä on noin 1200. He ovat kaikenikäisiä, joten järjestöjen palveluja käyttävät myös perheet ja muut sidosryhmät.  Kuulovamma- ja viittomakielialan järjestöt ja niiden jäsenyhdistykset kohtaavat ja tukevat vuosittain noin 100 000 apua tarvitsevaa ihmistä. Järjestöjen tarjoama tuki on sellaista, jota nämä ihmiset eivät saa mistään muualta.

Aistivammaiset henkilöt ovat vuosisatojen ajan olleet eriarvoisessa asemassa yhteiskunnassa ja ovat sitä yhä. Tiedonsaanti, palvelujen saavutettavuus sekä yhdenvertainen osallisuus yhteiskunnassa ovat kansalaisen perusoikeuksia, joiden toteutuminen ei ole itsestään selvää kuulovammaisten, viittomakielisten ja kuurosokeiden arjessa. Kolmas sektori on rakentunut nykyiseen muotoonsa juuri siksi, että sillä on syvällinen tieto ja ymmärrys erilaisten ryhmien tarpeista ja siitä, miten niihin vastataan. Ilman järjestöjen asiantuntemusta, vahvaa oikeuksien valvontaa ja lainsäädäntöön vaikuttamista tämän kohderyhmän asema yhteiskunnassa heikentyy entisestään.

Yhdymme SOSTEn ja 11 muun järjestön kannanottoon, että hallituksen on säästökohteita etsiessään tärkeää tunnistaa ne inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset, joita järjestöjen työpanoksen murentamisella olisi yhteiskunnassa. Pelkästään vapaaehtoistyön arvoksi Suomessa on laskettu yli kolme miljardia euroa vuodessa. Tämä vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään ilman sitä tukevia järjestöjen rakenteita ja asiantuntijoita.

Järjestöiltä leikkaaminen ei tuo pitkän aikavälin säästöjä. Se päinvastoin kasvattaa sote-kustannuksia, kun matalan kynnyksen tuki heikentyy ja apua tarvitsevat ihmiset uhkaavat syrjäytyä yhteiskunnasta. Aistivammaisten ihmisten YK:n vammaissopimuksessa sovitut ihmisoikeudet eivät toteudu, jos toimintamahdollisuuksia näin heikennetään.

Lisätietoja ja yhteydenotot  

 

Kuuloliitto ry, Sanna Kaijanen, sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, 040 5081716  

Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry, SariSuokas, sari.suokas@klvl.fi, 050 5613752

Kuurojen Liitto ry, Markku Jokinen, markku.jokinen@kuurojenliitto.fi, 040 5903170  

Kuurojen Palvelusäätiö sr, Anne Puonti, anne.puonti@kpsaatio.fi, 040 7521030 

LapCI ry, Janet Grundström, janet.grundstrom@lapci.fi, 0400914583  

Suomen Kuurosokeat ry, Risto Hoikkanen, risto.hoikkanen@kuurosokeat.fi, 040 5661371 


40 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page